quinta-feira, 3 de março de 2011

137 Passajeirus Ba Oekusse husi DiliToba iha Mota Ain, Sec Estado JT iha Dili

Passajeirus hamutuk 137  Oekusse husi dili toba iha Mota Ain Fronteira Timor Leste Indonesia tan lakonsege to'o iha Mota Ain molok oras serbisu taka. Passajeirus tula husi Dili ba Oekusse sai husi Dili tuku 9 dader lakonsege hakat Mota Ain atu ba Oekusse tan oras serbisu taka ona. Passajeirus labarik ferik no katuas sira ohin kalan toba iha Mota Ain. Fontes TOLAS nian la konsege konfirma situasaun ida ne'e  ho Secretario de Estado Rejiaun Oekusse tan kleur ona la mosu iha Oekusse. Populasaun Oekusse lamenta tebes situasaun ida nee tan laiha kondisaun ba passajeirus nebe barak liu-liu ba labarik sira atu toba iha Mota- Ain molok liu too Oekusse aban dader. Tuir populasaun balun nebe TOLAS dada lia ho sira, desde Governu AMP ukun Sekretario de Estado Oekussi nian, Jorge Teme nebe mos ema Oekusse oan husi Suco Naimeco nunka hela metin iha Oekusse atu resolve problemas barak nebe populasaun Oekusse  enfrenta hela. Sekretariu Estado Oekussi diak liu sai deit ona Sekretariu de Estado ba Governu Central deit ona.  Povu Oekusse laiha ona opsaun, pasrah no simu deit ona situasaun ida nee. Tratamentu ida nee karik tan rai Timor Leste foin mak ukun an tinan 10 liu ba.

1 comentário:

  1. Problema transporte iha rejiaun enclave ida sei akontese bebeik mesmu iha politika estadu ne'ebe diak - inklui karik aban Oecussi hetan dunik nia autoriedadi. Tanba movimentu sira ne'ebe povu hosi enclave sei halo fora rejiaun enclave wainhira deit sei hakat liu-hosi rai nasaun seluk (Oecussi no Ponu ka roo liu maritima partensia fronteira indonesia. Inklui mos aviaun).

    To'o ohin loron mesmu nia pesu ne'e kiik maibe problema transporte sai topiku ne'ebe boot liu topiku sira seluk wainhira iha tempu udan no karik roo Nacroma ba hala'o nia manutensaun hnesan agora dadaun. Ida ne'e akontense tanba, povu no Oecussi sei moris iha dependensia (simu no hein deit) sosial no ekonomia ba kapital no estadu liu-liu guvernu (hosi uluk to'o agora) laiha solusaun diak ba dependensia ida ne'e - satan kapasidadi ekonomia ne'ebe povu Oecussi iha ladun diak, entaun situasuan ida ne'e sai polemiku bebeik no kria frustasaun.

    Hosi uluk to'o agora nein-guvernu ida mak iha plataforma ne'e fixa ba Oecussi inklui guvernu sentral sira laiha alokasaun orsamentu "khusus" ba Sr. Salem no Sr. Teme hodi hala'o esforsu sira ne'ebe tekniku no legal ka enkwadradu ruma atu bele ita kualia organizadu - ita lahatene karik Sr. Teme iha dunik alokasaun ida ne'e...tanba nia kargu espesifku tebes..."AUTONOMA ESPESIAL". Maibe kuandu laiha dunik entaun ita bosok malun.

    Ida ne'e klaru ba povu Oecussi katak guvernu sentral sira laiha fokus atu implementa sira nia komitmentu politika ba Oecussi. Sr. Salem no Sr. Teme, Oecussi oan nain rua ne'ebe "terlepas" hosi sira inkapasidadi pessoal, sira sai dunik boneka ba politiku nain sira iha Dili no wainhira akontense problema sosial no ekonomia sira iha Oecussi ita so-kritika mak sira, no ita kontinua halo "pengkambing hitaman/scape-goating"ba malun entre Oecussi oan. Ida ne'e tuir los labele monu iha Oecussi nia unidadi nia leet nebe ita tane ass bebeik.
    Maibe, tanba laiha meus seluk ne'ebe ho pezu boot entaun meus demokrasia no politika mak ita tenke espera atu bele iha oin mai situasaun ida ne'ebe ita kontinua enfrenta iha Oecusis labele akontese tan.

    Obrigadu

    ResponderEliminar